Kaksi viikkoa takana, edessä.. paljon
Näin alkoi viikonloppu. Mikäpä onkaan parempi tapa aloittaa parin päivän vapaat, kuin istua rennosti autossa radiota kuunnellen ja .. juuttua ruuhkaan! Onneksi kävelyvauhtiakin pääsi kotiin asti. En voi edelleenkään olla hehkuttamatta Radio Cityä. Yksi parhaista puolista koko tässä pitäjässä on radioasemien valikoima. Koska Mikkelissä?
Hieno havainto töissä: täällähän on kirjasto! Siispä lainasin pari opusta viikonlopuksi luettaviksi, sillä täällä kämpillä istuksiessa iskee kuitenkin tylsyys jossain kohtaa. Keskustaankaan ei jaksa turhan päiten lähteä roikkumaan. Mistä tulikin mieleen. Töistä lähtiessä tuntui jostakin hassusta syystä siltä, että on osa jotain kirjan tapahtumaa. Tiedättehän..
"Sää Länsi-Vantaalla oli aurinkoinen ja Ville asteli portaita alas kohti parkkipaikkaa. Väsyneeksi itsensä tuntenut harjoittelija avasi kauluspaitansa ylimmän napin ja istahti alas autoon.
Villellä kaikki oli siis hienosti. Aurinko paistoi ja edessä oli viikonloppu. Elämä Helsingin vilkkaassa sykkeessä oli hiljalleen alkanut asettua uomiinsa ja kerrostalolähiöönkin oli leppoisa savolaispoika jo tottunut. Kaikki näytti nuoren miehen elämässä loistavalta, mutta silti hän ei osannut olla tyytyväinen. Jokin outo tunne jäyti taustalla, eikä Ville osannut sitä määritellä. Vaivasiko kenties koti-ikävä kuitenkin kotiseudullaan Mikkelissä hyvin viihtyvää opiskelijaa?
Nissan Sunny starttasi ja Ville ajoi pois pihasta sukeltaakseen hetken päästä Vihdintien liikennevirtaan. Kotimatka sujui valtavasta ruuhkasta huolimatta melko nopeasti. Lomalla ollut esimies soitti ja kyseli kuulumisia. Työt olivat alkaneet mukavasti ja Ville tunsi olevansa oikeassa paikassa - ehkä ensi kertaa elämässään. Kesätyöt Visulahdessa ja Laajalammen Sparissa olivat tuoneet tarpeellista valuuttaa, mutta nuoren miehen halu päästä eteenpäin oli ollut kova ja työtehtävät turhauttavia.
Nyt hänellä oli käsissään kunnollinen haaste ja mahdollisuus päästä kokemaan jotain uutta. Valinnastaan ylpeä Mikkelin Ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija oli nyt elämänsä tilaisuuden edessä. Työharjoittelun hoitaminen hyvin voisi poikia paljon hyötyä elämälle valmistumisen jälkeen. Vai kuinka moni pienen maakuntakaupungin opiskelija pääsee työskentelemään kansakunnan eturiviin kuuluvien markkinointi-ihmisten kanssa?"
Kävinpä kaupassa. Pitkästä aikaa taisi olla niin, että liikkeellä olijoista enemmistö on suomalaisia. Korostan siis, etten ole rasisti, mutta aika hilpeä tunne olla lähes ainoa suomalainen joka metrosta jää Kontulan asemalla pois. Pienehkö ero Mikkeliin..
Tulipa napattua muuten Urheilulehtikin mukaan. Voisi tästä raahautua syventymään Petteri Sihvosen pelikirjajuttuihin. Niin joo, ja vituttaa kun nilkka on edelleen turvoksissa. Ei päässyt saliabandya pelaamaan.
Hieno havainto töissä: täällähän on kirjasto! Siispä lainasin pari opusta viikonlopuksi luettaviksi, sillä täällä kämpillä istuksiessa iskee kuitenkin tylsyys jossain kohtaa. Keskustaankaan ei jaksa turhan päiten lähteä roikkumaan. Mistä tulikin mieleen. Töistä lähtiessä tuntui jostakin hassusta syystä siltä, että on osa jotain kirjan tapahtumaa. Tiedättehän..
"Sää Länsi-Vantaalla oli aurinkoinen ja Ville asteli portaita alas kohti parkkipaikkaa. Väsyneeksi itsensä tuntenut harjoittelija avasi kauluspaitansa ylimmän napin ja istahti alas autoon.
Villellä kaikki oli siis hienosti. Aurinko paistoi ja edessä oli viikonloppu. Elämä Helsingin vilkkaassa sykkeessä oli hiljalleen alkanut asettua uomiinsa ja kerrostalolähiöönkin oli leppoisa savolaispoika jo tottunut. Kaikki näytti nuoren miehen elämässä loistavalta, mutta silti hän ei osannut olla tyytyväinen. Jokin outo tunne jäyti taustalla, eikä Ville osannut sitä määritellä. Vaivasiko kenties koti-ikävä kuitenkin kotiseudullaan Mikkelissä hyvin viihtyvää opiskelijaa?
Nissan Sunny starttasi ja Ville ajoi pois pihasta sukeltaakseen hetken päästä Vihdintien liikennevirtaan. Kotimatka sujui valtavasta ruuhkasta huolimatta melko nopeasti. Lomalla ollut esimies soitti ja kyseli kuulumisia. Työt olivat alkaneet mukavasti ja Ville tunsi olevansa oikeassa paikassa - ehkä ensi kertaa elämässään. Kesätyöt Visulahdessa ja Laajalammen Sparissa olivat tuoneet tarpeellista valuuttaa, mutta nuoren miehen halu päästä eteenpäin oli ollut kova ja työtehtävät turhauttavia.
Nyt hänellä oli käsissään kunnollinen haaste ja mahdollisuus päästä kokemaan jotain uutta. Valinnastaan ylpeä Mikkelin Ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija oli nyt elämänsä tilaisuuden edessä. Työharjoittelun hoitaminen hyvin voisi poikia paljon hyötyä elämälle valmistumisen jälkeen. Vai kuinka moni pienen maakuntakaupungin opiskelija pääsee työskentelemään kansakunnan eturiviin kuuluvien markkinointi-ihmisten kanssa?"
Kävinpä kaupassa. Pitkästä aikaa taisi olla niin, että liikkeellä olijoista enemmistö on suomalaisia. Korostan siis, etten ole rasisti, mutta aika hilpeä tunne olla lähes ainoa suomalainen joka metrosta jää Kontulan asemalla pois. Pienehkö ero Mikkeliin..
Tulipa napattua muuten Urheilulehtikin mukaan. Voisi tästä raahautua syventymään Petteri Sihvosen pelikirjajuttuihin. Niin joo, ja vituttaa kun nilkka on edelleen turvoksissa. Ei päässyt saliabandya pelaamaan.


0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home