Palanen hyväntuulisuutta

Koska lähes kaikki blogikirjoitukset ovat alkaneet taivastelulla siitä, etten ole taas aikoihin kirjoittanut, niin aloitettakoon tämäkin niin. Eli eipä siinä. Työkseen saa kirjoitella sen verran, että tänne raapustamiseen on intoa vaikea kaivella.

Kävinpä ajankulukseni autokaupassa. Tarkoituksenani ei tosin ollut ostaa mitään, kunhan nyt läksin huvikseni katselemaan, mitä löytyy - ehtiväthän vanhemmat ja muutama kaveri tässä hiljaittain autoa vaihtaa.

Syksyllä hankkimassani Ford Mondeossa tosin ilmeni yksi vakavampi puute, joka niiden satunnaisten lämpimien säiden aikana alkoi hieman ärsyttää. Ilmastointilaite olisi ihan kiva.

Auto seisoi jonkin aikaa autokaupan pihalla. Kun lähdin ajelemaan kotiinpäin, huomasin tuulilasinpyyhkijöiden alle kiinnitetyn oudon lapun. Kyseessä ei ollut sakkolappu, vaan terveiset:

"Meidän ihana, entinen automme! Sain silitellä!
Toivomme hyviä ajokilometrejä nykyiselle omistajalle.
Terveisin H.H."

Auton entinen omistaja lienee siis ollut tyytyväinen ajokkiinsa, kuten minäkin. Mutta ne helteet.. Tulipa oikein iloinen mieli, kun tämän lapun sisällön luki. On vaan harmi, että kyseinen Ford on huomisesta lähtien jälleen vaihtoautotarhassa! Jätettäköön hyväntuulinen viesti auton hansikaslokeroon seuraavan omistajan iloksi.

Sen enempää vaihtokaupan yksityiskohtiin puuttumatta, kokeilen onneani ranskalaisten autojen kanssa uudelleen. Tuska-metallifestareille ajellaan Renaultilla, josta em. mukavuusvaruste löytyy.