On rankkaa olla opiskelija
Tämä kirjoitus ei ole samannimisen IRC-Galleriassa olevan yhteisön mainos, vaan väsyneen miehen kertomus.
Appro oli ja meni. Minulle kyllä tulee hitonmoinen ikävä näitä opiskelijatapahtumia. Paljon porukkaa, paljon baareja ja helvetin hyvä meininki.
Aikatauluni oli osapuilleen seuraava:
5.10.
Klo 13.00 lähtö Mikkelistä.
Klo 14.40 reitti Mattilanniemen kampukselle löytyi ja tie vie edelleen Kuokkalaan.
Klo 17.00 LÄHTÖ! Suorinta tietä Kulttuuriravintola Ylä- Ruthiin, mistä löytyi myös muutama muu keltahaalarinen edustaja.
Olen todistettavasti vieraillut em. ravitsemusliikkeissä: Memphis, Part 1, Amarillo, Wankkuri, Anneli, Raatikellari, Memphis toistamiseen ja Red Neck. Red Neck varsinkin on melko kunnioitettava paikka.
Klo 22.00 tentin suorittaminen hyväksytysti. Lisää humalluttavia juomia illan mittaan.
Klo 3.30-4.00 maratonilta tuntunut kävely Jyväskylän keskustasta Kuokkalaan.
6.10.
Klo 12.00 herääminen kaverin sohvalta. Päässä hyvin epämiellyttävä olotila.
Klo 15.00 PIZZAA! Rosiefin tarjoilemasta lätystä ei kokoa ja täytteitä puuttunut.
Klo 17.00 Saunan kautta kohti Jyväskylän keskustaa.
Klo 23.30 Viimein kotona. Krapulaa piti käydä selvittelemässä vielä D-kiekon Suomisarjan ottelussa, joka olikin varsin originelli kokemus. Katsomossa hulinoinut ukkeli, kotijoukkueen heikohko maalivahti ja vierailijan tappelunhaluinen numero 18 olivat mieleenpainuvimmat kohdat. Lisäksi on mainittava pelipaidat: D-kiekon asu muistutti huomattavan paljon Boston Bruinsia ja vierailija HC Montrealin peliasun alkuperänkin saattoi selvästi aavistaa. Olemmeko me NHL-matsissa?
Jälkikäteen on kyllä mietittävä, mitä tämä myyttinen approshotti mahtoi oikein sisältää. Kysehän oli siis raparperilikööristä, jonka koostumus tuntui vaihtelevan baarikohtaisesti huomattavan paljon. Välillä tuli vastaan myös viinalla ryyditettyä raparperikiisseliä. Olisi kuvitellut, että seitsemän shottia tunnissa saisi isommankin miehen vähän tukevampaan humalatilaan, mutta näin ei käynytkään. Vai olenko sittenkin niin pesunkestävä alkoholisti?
Pisteet on annettava myös Kharmassa soittaneelle bändille. Happoradion tusinapoppihömpän sijaan bilebändi Playan säveliin lukeutui ilokseni myös AC/DC!
Näin siis meni tämä odotettu reissu. Ensi viikolla edessä taas kotoiset MLTO ry:n bileet.
Appro oli ja meni. Minulle kyllä tulee hitonmoinen ikävä näitä opiskelijatapahtumia. Paljon porukkaa, paljon baareja ja helvetin hyvä meininki.
Aikatauluni oli osapuilleen seuraava:
5.10.
Klo 13.00 lähtö Mikkelistä.
Klo 14.40 reitti Mattilanniemen kampukselle löytyi ja tie vie edelleen Kuokkalaan.
Klo 17.00 LÄHTÖ! Suorinta tietä Kulttuuriravintola Ylä- Ruthiin, mistä löytyi myös muutama muu keltahaalarinen edustaja.
Olen todistettavasti vieraillut em. ravitsemusliikkeissä: Memphis, Part 1, Amarillo, Wankkuri, Anneli, Raatikellari, Memphis toistamiseen ja Red Neck. Red Neck varsinkin on melko kunnioitettava paikka.
Klo 22.00 tentin suorittaminen hyväksytysti. Lisää humalluttavia juomia illan mittaan.
Klo 3.30-4.00 maratonilta tuntunut kävely Jyväskylän keskustasta Kuokkalaan.
6.10.
Klo 12.00 herääminen kaverin sohvalta. Päässä hyvin epämiellyttävä olotila.
Klo 15.00 PIZZAA! Rosiefin tarjoilemasta lätystä ei kokoa ja täytteitä puuttunut.
Klo 17.00 Saunan kautta kohti Jyväskylän keskustaa.
Klo 23.30 Viimein kotona. Krapulaa piti käydä selvittelemässä vielä D-kiekon Suomisarjan ottelussa, joka olikin varsin originelli kokemus. Katsomossa hulinoinut ukkeli, kotijoukkueen heikohko maalivahti ja vierailijan tappelunhaluinen numero 18 olivat mieleenpainuvimmat kohdat. Lisäksi on mainittava pelipaidat: D-kiekon asu muistutti huomattavan paljon Boston Bruinsia ja vierailija HC Montrealin peliasun alkuperänkin saattoi selvästi aavistaa. Olemmeko me NHL-matsissa?
Jälkikäteen on kyllä mietittävä, mitä tämä myyttinen approshotti mahtoi oikein sisältää. Kysehän oli siis raparperilikööristä, jonka koostumus tuntui vaihtelevan baarikohtaisesti huomattavan paljon. Välillä tuli vastaan myös viinalla ryyditettyä raparperikiisseliä. Olisi kuvitellut, että seitsemän shottia tunnissa saisi isommankin miehen vähän tukevampaan humalatilaan, mutta näin ei käynytkään. Vai olenko sittenkin niin pesunkestävä alkoholisti?
Pisteet on annettava myös Kharmassa soittaneelle bändille. Happoradion tusinapoppihömpän sijaan bilebändi Playan säveliin lukeutui ilokseni myös AC/DC!
Näin siis meni tämä odotettu reissu. Ensi viikolla edessä taas kotoiset MLTO ry:n bileet.
posted by Wilzu @ 6:25 PM
0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home