Pihalla

Joskus varmaan itse kukin kokee sen tunteen, kun huomaa olevansa niin täydellisesti pihalla jostakin asiasta kuin vain on mahdollista. Itselleni tämä ei toki ole mitään uutta, mutta kaksi edelliskertaa ovat kyllä vaikeuttaneet elämistä kummasti. Pahinta oli vielä se, että pihallaolo rajoitti hieman työntekoa.

Oli siis Puustock. Ja äijä selvinpäin. Töissä. Viikonloppu menikin ihmetellessä, mitä pesunkestävä rock-toimittaja oikein on. Asia ei selvinnyt, mutta jutut saatiin sentään kasaan eikä edes huonoa palautettakaan tullut.

Pitkästä aikaa vapaa viikonloppu menikin tiukasti kuningas alkoholin vaikutuksen alaisena. Reissu oli tapahtumarikas ja hauska. Päähän tosin sattui sunnuntaina. Ja vielä tänäänkin saattoi tuntea hienoisen väsymyksen vaivaavan, viime yön liskodiskosta puhumattakaan. Kuinka ihmeessä joku voi nähdä painajaisia lentävästä kamerasta, joka räpsii kuvia koko ajan? Ehkä olen sekoamassa. Töissä oltiinkin taas pihalla, eikä järjellisiä aikaansaannoksia oikein syntynyt.

Toinen tuoreempi esimerkki teemasta "pihalla kuin lumiukko" tuli eteeni pari tuntia sitten. Koska nyt käytössäni oleva tietokone on peräisin vuodelta 2002, juolahti mieleeni ajatus laitteen uudistamisesta. Päädyin siis kävelemään tietokonealan liikkeen ovesta sisään tarjouspyyntöä varten.

Sainkin käteeni melkoisen rätingin. Kaikesta päätellen tämä laite on suht viimeistä huutoa. Hieman asiaan perehtymättömälle vaan kirjainjono "ASUS M2V AM2 K8T890 VIA KT8T890 SOCKET AM2, 4*DDR2 533/800, GB-lan, 6-ch aud 4*PCI, PCI-E 16x" voisi tuottaa pahempaakin päänsärkyä. Onneksi tarjouslapussa sentään havainnollistetaan kyseisen aparaatin olevan emolevy. Ja taas ollaan pihalla, että mistä tässä nyt maksetaan?

Josko asiat tuosta selkenisivät.

Pro pesis!

Tällä kertaa käsittelemme pesäpalloa. Jaa että miksikö? Olen kokenut valaistuksen kuluneen kesän aikana.

Pesäpallo, kansallispelimme, on toistaiseksi edustanut maakunnan parasta urheilua tänä kesänä. Juvan Nuorisopesiksen miesjoukkue on ollut tutuilla sijoilla Suomensarjan Itälohkon kärkipäässä. Peleissä sattuu ja tapahtuu, joten kansankin pitäisi viihtyä. Naisjoukkuekin pystyy parhaana päivänään hyvään peliin.

Harmi, että molemmat joukkueet ovat joutuneet sarjajärjestelmän uhriksi. Miesten Ykköspesiksen joukkuemäärää supistetaan, joten lahjakas JuNu ei pääse tavoittelemaan nousua. Ehkä ensi kaudella. Naisten puolella kokonaan katoavan Ykköspesiksen tilalle perustettavaan uuteen Suomensarjaan ei taas JuNu mahdu, sillä tänään kärsitty kotitappio Viinijärvelle romutti haaveet. Harmi.

Pesäpallossa sentään ilmeet kentällä ovat iloiset ja pelissä yritetään tosissaan. Toista ei voi sanoa jalkapallosta. Mikkelin futistilanne on ajettu hävettävän surulliseen tilaan. Oman kaupungin voimin taisteleva MiKi on vajonnut lohkojumboksi ja säilymistoiveet ovat lähinnä ilmiömäisen loppukirin varassa. MP taas on merkillisen hengettömistä peliesityksistään huolimatta selvinnyt sarjan keskikastiin. Kiitos MyPa-apujen. Surkeaa touhua, mutta silti joka sunnuntai olen ajautunut Urheilupuistoon peliä katsomaan.

Jos samaan aikaan osuu pesäpallo- ja jalkapallo-ottelu, niin valinta voi hyvinkin kohdistua ensimmäiseen. Pari vuotta sitten asia olisi ollut toisin.

Pelastakaa Portti! Tai edes työpaikat

Jopas. Edellinen blogipostaus 22.6. Aika kuluu näemmä nopeasti, kun käy töissä joka päivä. Vielä ensi viikonloppu olisi duunia, ennen kuin saa vaihtaa vapaalle. Tosin eipä käy valittaminen. Voin sanoa, että viihdyn työpaikalla mainiosti.

Etelä-Savosta kuuluu jälleen uutisia. Mikkelille suureksi riippakiveksi jo aiemmin muodostunut osuuskunta Järvi-Suomen Portti sulkee teurastamonsa Lappeenrannassa ja siirtyy yhteistyöhön HK:n kanssa. Diili hyödyttää HK:ta, sillä se pääsee eroon ylikapasiteetistaan. Sama tosin Portillekin, mutta jo valmiiksi leukaansa myöten paskassa lilluvan firman tilanne ei tuolla paljon parane.

Liikevaihdon supistuessa ja velkataakan yhä kasvaessa edelleen raskaasti tappiollisen puulaakin vararikko näyttää vääjäämättömältä. Onkin kaiketi vain ajan kysymys, koska moinen tapahtuu. Tulevan varalle olisi syytä alkaa kehitellä jo ratkaisuja, sillä panoksena on monen sadan mikkeliläisen työpaikka. Lisäksi Portti on eräs kaupungin parhaita kesätyönantajia.

Portilla on muutama hyvä brändi. Ukko-Pekka ja Aikapoika ovat varsin mainioita grillimakkaroita. Tuotteiden laatu on hyvä. Lisäksi tuotantotilat Tikkalassa ovat modernit. Kaikki edellytykset menestyvän elintarviketehtaan pitämiselle olisivat olemassa, kunhan muu touhu on terveellä pohjalla.

Mikäli odotettu tapahtuu ja Portin toiminta lakkaa, olisi tehtävä kaikki tuotemerkkien ja Tikkalan tehtaan toiminnan säilyttämiseksi. Tällä autettaisiin omalla suurella tavallaan Mikkelin seudun selviytymistä tulevaisuudessa.

Toisaalta voikin kysyä, onko tähän tilanteeseen johtanut puhdas osaamisongelma korkeimmassa johdossa?